Miksi puurakennus maalataan?

Vanhat puukirkot ovat vahva todistus puurakentamisen kestävyydestä. Esimerkiksi Petäjäveden vanha kirkko on maalaamattomanakin uhmannut sään rasituksia jo lähes 300 vuotta. Vanhempiakin esimerkkejä löytyy maailmalta mm. Norjasta ja Japanista.

Miten nämä käsittelemättömät puurakennukset ovat voineet selvitä sään armoilla satoja vuosia?

Oikea suunnittelu suojaa veden vaikutuksilta

Vanhojen puurakennusten suunnittelussa on tiettyjä yhtäläisyyksiä, joiden huomioiminen myös modernissa rakentamisessa edesauttaa puuverhoilun pysymistä terveenä ja hyväkuntoisena.

Kaksi tärkeää seikkaa pitää muistaa. Kivijalan, joka pitää alimman hirren erossa maakosteudesta, pitää olla riittävän korkea. Lisäksi katon/räystäsrakenteen on oltava sellainen, että sadevedet eivät pääse hirteen – siis riittävän suuri kattokaltevuus ja pitkä räystäs. Arvostan kyllä Alvar Aallon töitä ja modernia talosuunnittelua yleensä, mutta kysyisin samalla, kannattiko tuoda kuivien seutujen tasakattoa koskaan Suomeen.

Vesi on siis puulle vaarallista, mutta se kestää kyllä senkin, kunhan saa välillä kuivaa. Massiivinen hitaasti kasvanut hirsi ei päästä vettä syvälle ja se tasaa kosteusrasituksen ja pystyy kuivumaan vahingoittumatta, kunhan tuulettuvuus on hyvä.

Mutta jos puurakennus selviää käsittelemättäkin, miksi niitä sitten ylipäätään maalataan?

"Maalin voidaan ajatella toimivan uhrina puun pinnalla."

Maali suojaa UV-säteilyltä

Toinen puulle vaarallinen asia on UV-säteily. Se kuivaa puuta aiheuttaen halkeilua, jolloin vesi ja UV pääsevät tunkeutuvat syvemmälle puuhun. Vaikka puu ei lahoa, se muuttaa muotoaan ja kivettyy erittäin kovaksi. Esim. laudoitus ei pysy enää naulauksissaan ja irtoaa seinästä. Jos tällaista lautaa yrittää sahata, se tylsyttää terän nopeasti. Maali tulee tässä mukaan suojaamaan puuta UV-säteilyltä. Maalin toinen tehtävä on vähentää veden imeytymistä puuhun riippuen maalityypistä. Kolmas on tietysti viehättää silmää väreillä.

Voidaan siis ajatella maalin toimivan uhrina puun pinnalla. Sade piiskaa ja UV- ja lämpösäteily syövät maalipintaa, mutta ei hätää. Oikeastaan kyseiset rasitukset ovat tarpeellisia, jotta maalikalvo ohenisi uudestimaalausta varten. Maalikalvon ei nimittäin saisi olla liiankaan paksu.

"Pahimmassa tapauksessa pinta lohkeaa pois."

Näin saavutetaan ihanteellinen suoja

Keittomaali, kuten punamultamaali, haluaa olla lähellä puuta, ja liian paksu osa kuluu nopeammin pois. Pahimmassa tapauksessa pinta lohkeaa pois, jos kalvo on liian paksu. Näin saattaa käydä esim. kuumalla seinällä, kun maali ei ehdi levitä tarpeeksi vaan ”paistuu” seinään. Imeytyminen ei ehdi tapahtua, ja tulos on huono. Pitää siis maalata mieluummin varjoisella seinällä ja pilvipoudalla. Seinän kastelu, ja maalin ohentaminen vedellä myös auttavat.

Sopiva huoltoväli punamultamaalilla on aluksi 5-10 vuotta ja sitten 25 vuotta. 100 vuoden aikana maalataan siis noin viisi kertaa, jotta maali tekisi tehtävänsä suojaamalla puuta mainituilta sään rasituksilta.

Maali siis ehkäisee puun kivettymistä suojaamalla sitä UV-säteiltä ja tarjoaa myös lisäsuojaa kosteudelta. Miksi kannattaisi valita maalipinnaksi punamulta? Lue lisää punamullan mainioista ominaisuuksista ›